Suomalainen muinaistarusto Finnish ancient mythology
Muinaissuomalaiset uskoivat vahvasti luonnon henkiin ja voimiin, olivathan he paljolti luonnosta riippuvaisia jokapäiväisessä elämässään. Haltiaväkeä rukoiltiin ja lepyteltiin, heille uhrattiin ruokaa ja esineitä ja heillä peloteltiin lapsia tottelevaisiksi.
Ihmisille näitä voimia edustivat mm. metsän jumala Tapio ja hänen puolisonsa Mielikki sekä metsän muu väki kuten keijukaiset, peikot, maahiset, ja metsän neidot, Tellervo ja Sinipiika.
Meren jumala taas oli Ahti ja hänen vaimonsa oli nimeltään Wellamo. Heidän väkeensä kuuluivat mm. Näkki,
merenneidot ja –miehet, Iki-Turso, vetehiset ja vesihiidet.
Vuorilla uskottiin niinikään elävän omat kansansa, kuten vuorenväki ja hiidet.
Kotipiirissä asuvat haltiat olivat nykyäänkin kaikille tuttuja tonttuja.
Talonhaltija eli Kotitonttu
oli toivottu asukas, jota piti kohdella hyvin, olla ärsyttämättä ja lahjoa ruoka- ja juomauhreilla, kuten jouluisin puurolla ja oluella ja kekrinä sadonkorjuujuhlan herkuilla. Vastaavasti haltija huolehti talosta, sen asukkaista, pihapiiristä, rakennuksista ja eläimistä. Onnekkaimmissa talouksissa asui vielä erikseen riihi-, navetta- tai saunatonttu, jonka vastuualueeseen kyseinen rakennus luonnollisesti kuului. Meluaminen, riitely tai töiden laiminlyönti saattoi kuitenkin suututtaa lempeänkin talonhaltijan ja sen jättäessä talon saattoi tapahtua kauheita. Joskus talonhaltija saattoi olla luonteeltaan kärttyisä ja riidanhaluinenkin, jolloin sovun säilyttäminen oli tietysti vaikeampaa. Yleensä kotitonttu onneksi oli luonteeltaan hyvänsuopa ja leppoisa, mikäli talonväki siihen riittävällä kunnioituksella suhtautui ja se saattoi elää saman talon välikatolla tai ullakolla koko pitkän ikänsä todistaen monen ihmissukupolven vaihtumisen.
Katso tästä linkistä, mitä muuta taulun Belladonna-kissa ja kotitonttumme Eevertti ovat yhdessä puuhanneet
A house elf, brownie,
was very important to the wellfare of any house: It took care -not only
of the house itself but the family, the buildings and the animals
of it as well. If the house was lucky there were other elves
living in a drying house, a cowshed or a sauna taking care of them. The
brownie was highly respected and given food and beer to . Noise,
arguing and treating the property poorly might make the elf angry
and leave the house, which was consedered to cause bad luck or even
serious accidents. Sometimes a browney was cranky and
quarrelsome, which naturally made it much harder to keep him satisfied.
Fortunately elves were usually mellow and lived in an attic or above
the ceiling of one house all their long lives witnessing the lives of many human generations throughout the times.
Taulussa esiintyvät meidän oma kotitonttumme, Eevertti sekä kissamummomme Belladonna, jolla oli aina jouluaikaan kaulassaan punainen rusetti...
In this painting there are our home elf, Eevertti with Belladonna, our lady-cat, who allways used to wear a red ribbon during a Christmas season.
Tule jo kotiin, sinua huudetaan
Oil 50x40 500€
Käännös/ Translation:
Teoksen miljöö löytyy aivan naapuristani, Aholan pihapiiristä, Impolan Humukylästä.
© Maren Jeskanen